Toukokuun alussa OKK:n kisa viikonloppu oli melkein täydellinen. 3 nollaa neljästä startista eikä se neljäskään huono ollut. Torkk:n kisat oli sit taas kaikkea muuta. Kolme rataa,joista eka totaali kaaos ja kaks seuraavaa melkein hyviä. Kajaanissa sit sm-viimeistelyt. Kaks rataa melkein nappi ratoja,mutta molemmissa ohjaaja vain myöhästyi yhdessä kohtaa ja se koitui kohtaloksi. Samaa rataa on myös reenit menny. Reenien osalta ylä-ja alamäkiä on ollut molemmilla niin Nerolla kuin Rodilla.

Mut otetaanpa sit nämä uusimmat kuulumiset vähän tarkemmin. Viime viikonloppu vierähti Jyväskylässä sm-kisoissa. Matkaan lähdettiin melkein koko perheen voimin, vain Rico jäi viihdyttämään vanhempiani. Hieman jännitystä viikonlopulle lisäsi Julian ensimmäinen kisareissu. Lähinnä se et, miten neitokainen jaksaa matkustaa sekä olla kisapaikalla pitkät päivät. Huoli oli turhaa,neitokaisen osalta reissu sujui hienosti Perjantaina sydämmentykytyksiä saimme kokea ihan muualla kuin kisapaikalla. Odottelimme ruokaa pizzeerian edessä,kun kaksi humalaista koirineen kulki ohi. Toinen koirista oli sakemanni ja toinen ehkä joku pystykorva,tosi iso kokoinen. No, tämä pystykorvan näköinen koira pääsi omistajaltaan irti ja kävi Rodin kimppuun Hitto, että säikähdin. Onneksi sain revittyä koiran irti ennenkuin mitään pääsi sattumaan. Myös koiralla ollutta kuonopantaa sai kiittää, ettei meidän pikkuinen saanut kunnolla selkää. Kyllä olin vihainen ja tärisin, kun kävin läpi koiraa ja totesin onnekseni ettei hyökkääjä ollut päässyt muuhun kuin päälykarvaan kiinni. Rodi tietysti tästä säikähti aika paljon ja loppu illan läähätti ja oli koko ajan lähellä.

Lauantaina oli sit kisojen aloituspäivä meillä. Vuorossa oli joukkuekisa. Me saatiin kunnia aloittaa okk:n joukkuesuoritukset. Tuomarina oli Anne Viitanen. Profiili oli mukava,mutta monta kohtaa oli missä sain yrittää olla tarkkana ettei vääriä esteitä suoritettu. Niin vain pakka pysyi, muutamaa kaarrosta lukuunottamatta, kasassa ja nolla väännettiin Toisena suorittajana oli Anna ja Remu. Pari teki hienoa rataa,mutta keinu ohitettiin siitä kielto ja hieman yliaikaa. Kolmannen osuuden suoritti Pasi ja Jere. Parille profiili sopi kuin nenä päähän. Ihan huippu hienon radan vetäisi parivaljakko ja tuloksena hieno nolla! Ankkurit suorittivat radan käänteisessä lähtöjärjestyksessä. Tänä vuonna tuloksiin laskettiin kahden parhaan tulos,joten ankkurimme Ansku ja Harris pääsivät matkaan toiseksi viimeisenä! Toooodella hienosti Anskulla hermo piti ja pari teki hieno nolla radan. Siinä ei tarvinnut kauaa jännittää, miten meille kävi,kun kuulutus kertoi että Anskun ja Harriksen aika riitti ja me noustiin kärkeen!!! Viimeinen radalle lähtijä epäonnistui,joten meille JOUKKUE KULTAA!!!! Ihan uskomatonta Kyllä vain meillä oli uskomattoman hieno ja tasainen joukkue kasassa.

Sunnuntaina oli sit vuorossa yksilöt. Tuomarina oli Savikon Seppo. Rata ei mielestäni ihan kauheen vaikea ollut. Meille profiili ei paras mahdollinen kuitenkaan ollut,mutta suoritettavissa. Mutta mutta,jos launtai oli ups niin sunnuntai oli sit downs-päivä Ihan täysin en kyllä suostu syyttämään itseäni huonosta radasta,kyllä nyt oli myös koirassa vikaa. Alusta asti Nero pääsi valumaan ja valumaan, ei ottanut hypyille ollenkaan jarrutuksia vaikka kuinka yritin. No profiili, kun oli ettei olisi saanut kaarrattaa, niin niinhän siinä käy et paketti leviää jossainvaiheessa. Kepeille asti sain taisteltua,mut sit se levis. Yritin kääntää hypyltä kepeille,mut Nero singahti ihan mihin sattuun....siis täysin ERI suuntaankin. No niinhän siinä kävi et johonkin kolmosväliin sain sen lopulta tungettua. Ohjaus levisi lopullisesti tässä vaiheessa. Jotensakkin saimme kuitenkin vitosen virheellä jatkettua rataa aina toiseksi viimeiselle esteelle asti. Se koitui meidän kohtaloksi,kun ohjasin Nerot hypyn väärinpäin...Rata harmitti ihan sikana! Onneksi vitosen virheellä ei finaaliin olisi ollut asiaa niin viimeinen floppi ei niin paljoa päivän päätteeksi harmittanut.

Hienoja ratoja sai viikonloppuna taas nähdä ja pitkät päivät vierähti nopeasti hyvässä seurassa. Kiitoksia ystävät taas olemassa olosta ja onnitteluista

Nyt vain nokka kohti uusia kisoja ja ensi vuoden tulosten tavoittelu voi alkaa. Ensi vuonna ei saadakaan nauttia melkein "kotikisoista",kun matkaa on reilusti tuplaten. Ihan ei taida ensi vuonna kuitenkaan radalla nähdä meitä tuplana,mutta tiedä vaikka sit 2014

Kesälomat lähestyy,mutta kalenteri näyttää aika tyhjältä viime vuosiin verrattuna. Ohjelmassa on ainakin agirotu ja todennäköisesti klagi yhtenä päivänä. Karsinnat jää meiltä näillänäkymin väliin. Julian kanssa Turun kisapaikka ei paras mahdollinen ole ja matkakin on pitkä, jos ei ihmeitä tapahdu jännitämme niitä kisoja kotona. Muuten kisakalenteri näyttää vielä tyhjää,mut eiköhän se seuraavien sadepäivien aikana taas täyty.

Amarantes Boss Spirit 1v 3 kk

näyttely on tylsää,onneksi kehän ulkopuolella ei tarvitse vain olla puunattavana ja seistä vaan voi myös temppuilla

Seuraaat agikisat on meidän osalta Okk:lla toukokuun alussa. Vaikka treeniä tarvittaisiin kovasti tekniikan osalta,niin nyt loppu talvikausi keskitytään kuitenkin kunnonkohotukseen ja yhdessä tekemiseen.

Pääsiäinen vietettiin ihan kotimaisemissa. Kyllä oli outoa,kun ei oltu kisareissulla. Viimeiset kolme/neljä vuotta ollaan aina pääsiäisenä suunnattu joko etelänturneelle tai pohjoiseen. Ensi vuonna sitten varmasti suunnataan taas johonkin suuntaan. Kelit oli onneksi pääsiäisenä kohdillaan ja saatiin ulkoiltua kotona. Päiväseltään käytiin ensimmäistä kertaa koko perheellä mökillä ulkoilemassa ja paistamassa makkaraa. Kyllä tuli ikävä mökkiviikonloppuja. Niin ja kävihän Nero myös naisissa pyhien aikana,saa nähdä tuleeko keväällä uusia pikkuneroja

Krista ja Skumppa pyörähti myös Oulussa pari viikkoa sitten. Olipa mukava nähdä parivaljakkoa, vaikkakin pikaisesti. Tässäpä kuva isästä ja pojista.

Rodi,Skumppa ja Nero

Viime viikonloppuna järjestettiin shelttien erikoisnäyttely Haukiputaalla. Koska matka oli niin lyhyt,pyörähti meidän mustat myös näyttelykehässä. Nerosta tuomari ei kauheasti tykännyt. SItä vain edelleen ihmettelen,että miten ihmeessä Nero nostaa korvansa AINA näyttelykehässä miten sattuun. Jälleen meidän luonnonkorvainen zetlantilainen oli välillä kuin lepakko. Korvat oli taas poskilla ja toinen pystyssä. Meinasi siinä tuomarisetä myös naureskella,onneksi edes hetkellisesti korvat oli oikein ja tuomari sen näki. Muuten Nero esiintyi mielestäni taas hyvin. Tuloksesi kehästä saatiin sininen nauhan pätkä eli erittäin hyvä Neron lyhyt ja ytimekäs arvostelu on lisätty kotisivuille. Rodi pyörähti myös junnukehässä. Jotta pojan kehtasi kehään viedä,kävimme pari kertaa kerhon nätötreeneissä hieman harjoittelemassa käyttäytymistä. Niistä olikin paljon apua. Rodi seisoi niin maassa kuin pöydällä todella hyvin. Ainoastaan liikkumista joudumme kyllä treenaamaan ja paljon. Ehkä olisi syytä treenata remmissä kulkemista joskus myös lenkillä,niin se helpottaisi kehässä esiintymistä Tuomari tykkäsi Rodista. Rodi sai punaisen nauhan eli Erinomaisen ja arvostelu oli hyvä. Se myös on lisätty kotisivuille. 

Seuraavan kerran Rodi pyörähtää toukokuussa kempeleessä näyttelykehässä.

Tiistaina oli oikeestaan ensimmäiset treenit, joissa tosissaan keskityin ja vaadin. Sari oli värkännyt 36 esteen radan ja kyllähän sen suorittamiseen loppui kunto niin koiralta kuin ohjaajalta . Neron "kunnon"loppuminen johtui mielestäni enemmänkin sen innokkuudesta kuin fyysisestäkunnosta. Pitää nähtävästi jatkossa laittaa Nero häkkiin radanrakennuksen,tutustumisen ja muiden suoritusten ajaksi. Se, että se riekkuu ja roikkuu remmin nokassa radan reunalla, ei hyvää seuraa. Intoa sillä kyllä riittää. Eka radalla jouduttiin muutama kohta korjaamaan, syynä lähinnä minun joko huono ohjaus tai olin myöhässä. Onneksi loppu treenistä ehdin vielä tekemään koko radan uudestaan ja vieläpä puhtaasti niin se hieman antaa lisä luottamusta sunnuntain radoille.

Jännitystä varmasti sunnuntaina lähtöviivalla riittää, eiköhän se ole vain hyväksi. Onneksi tulostavoitteita ei tarvitse asettaa. Ehkä tavoite joka on kuitenkin hyvä asettaa on se että molemmilla on hauskaa ja töitä tehdään yhdessä!

Mitäs muuta meidän agirintamalle....Rodi the rokkari on palannut helmikuun lopussa myös agitreeneihin. Pienellä on intoa enemmän kuin järkeä,mut sehän ei haittaa. Tauko teki hyvää myös pienelle. Muutamia harmittavia asioita tauko aiheutti. Varsinkin kepeillä,jotka Rodilla oli jo niin hyvät jouduttiin/joudutaan palaamaan useampi askel taaksepäin. Kyllähän se ne kepit osaa,mutta malttia ei ole minkäänvertaa suorittaa niitä oikein . Kontaktien osalta tauko teki puolestaan hyvää. Eihän se vielä kunnolla niitä osaa,mutta paljon ollaan menty eteenpäin. Samoin irtoaminen on parantunut nyt kun taas treenataan. Aiemminhan Rokkari tuntui roikkuvan vain koko ajan kädessä kiinni. Hitaasti hyvä tulee myös Rokkarin kohdalla. Tehdään nyt kevät perusopetusta esteillä ja katellaan sitten kesällä missä ollaan menossa

Normi arki sujuu neitokaisen ja poikien kanssa hyvin. Pojat on hyväksyneet et kyllä se neiti nyt taloon jää eikä ole vain kylässä. Yhteislenkit vaunujen ja koirien kanssa on päivittäisiä ,joskus jopa pariinkin kertaan lenkkeilään yhdessä.  Alla helmikuussa Pirkko Riekin ottama kuva,jossa Nero ja Rodi vahtii vauvaa

Tulevaisuudessa poikia komentaa,kunhan nyt ensi oppii puhumaan ja kävelemään  Neitokainen nimeltään Julia Petra Sofia

Onnea Rico

Pappakoira voi oikein hyvin ja nauttii eläkepäivistään.Toivotaan papparaiselle monta monta monta tervettä ja hyvää vuotta lisää

Onnen lapsen,
pienen ihmeen
kannoin alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliini saan ottaa sen.
Tunnen käden pienen hennon,
tunnen posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa
kun alku uuden elämän!

Tytön syntymän aikaan, koirat oli hoidossa vanhemmillani, jotta myös isä sai nauttia pienokaisesta työpäivien jälkeen. Koirilla olikin hyvät oltavat, kun lenkittäjiä oli useampia ja tietty niitä herkkupalojen antajia . Vaikka hoitopaikka oli tuttu, oli pojilla ollut kotiin ikävä...ja minua. Viikonlopuksi pojat kotiutuivat isän seuraksi ja iloksi. Kotona varsinkin Nerosta oli huomannut, että se odotti minua jo kovasti kotiin. Sairaalassa suositeltiin, että vauvan hajua tuodaan kotiin ennenkuin itse vauva tulee. No Petri toi viikonloppuna vauvan rätin haisteltavaksi, mutta eipä se ollut poikia kiinnostanut yhtään. Sunnuntaina, kun kotiuduimme oli pojilla riemu revetä. Enpä muista milloin olisin saanut niiiiin iloisen vastaanoton kotiin saapuessa. Vauva nukkui kotiuduttua, joten pojat vain hieman ihmetteli et mikä lastenhuoneeseen vietiin. Neitin herättyä ja ensimmäisen äänen päästettyä emme voineet kuin nauraa...Rodi pelkäsi tyttöä ihan hirveesti Pakitti vain lähinpään nurkkaan ja ulvoi. Onneksi pienen tutustumisen ja haistelun jälkeen "pelko" oli poissa. Tosi hienosti on pojat ottaneet vastaan uuden tulokkaan. Mitään ongelmia ei ole ollut ja nätisti käyvät haistelemassa neitiä ja poistuvat sen luota kun pyytää. Ensimmäiselle vaunulenkille päästiin toissapäivänä. Hyvinhän se lenkki sujui, kun pojat saivat melkein koko lenkin juosta vapaana pyörätiellä. Mutta kyllä täytyy todeta, et harjoittelemista on vielä edessä jotta remmissä meno olisi mallikasta.

Kunhan pakkaset lauhtuu päästään Neron ja Rodin kanssa taas treenaamaan. Nero jatkaa treenaamista tiistaisin okk:lla ja Rodin olen ilmoittanut myös agiryhmään, katotaan nyt mahtuuko nuorukainen mukaan. Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä katsomassa agikisoja, saa nähdä kuinka palava halu kisa-/treenikentille tulee. Muuten tulevat päivät täyttyy ja kuluu uuden opettelussa ja tutustuessa uuteen tulokkaaseen

Pitihänä sitä lenkin varrella ottaa triosta myös yhteiskuva

Tänään käytiin hieman humppaliitämässä Rodin ja Neron kanssa. Tässä yksi pätkä Rodin menosta

photos.1g.fi/kuvat/Sheltti%20Rodi/Rodin%20videot/Rodi+treenit+07.01.2012.wmv

Kivasti pieni on kehittynyt vaikka treenaamassa ei kauheasti olla käyty. Edistystä on viime aikoina tullut ainakin irtoamisen kanssa. Nyt jo hakee esteitä eikä joka kerta ole ranteessa kiinni, kun olen myöhässä.... Puomin kontaktilla ollaan palattu takaisin ihan pentuaikaa, jotta saan takaisin pysäytyskontaktit. Syksyn aikana, kun ollaan jouduttu ylösnousua houkuttelemaan enemmänkin niin sen johdosta olen sitten saanut juoksukontaktit aikaiseksi. Ja juu, niitä en halua jatkossa! No kunhan päästään täyspainotteisesti treenaamaan niin useita asioita on listalla.

Uuden vuoden vastaanotto aloitettiin shelttiporukalla lenkkeillen Annalankankaalla. Mukana oli hurjan paljon niin ihmisiä kuin koiria. Liekkö kukaan mukana olleista saanut tarkkaa lukua...arvelu oli että n 20 ihmistä ja 30-40 shelttiä....

Reilu tunti tarvottiin pitkin metsiä välillä kelkkajäljellä ja välillä umpihangessa. Täytyy sanoa, että lämmin tuli . Kyllähän koirat nauttivat lenkistä täysin rinnoin.

Rodi; jee mulla on hauskaa.

Nero the ulvova kulkuri : )

Tällä hetkellä ulkona on jo "sotatila" syttynyt ja on ihana huomata ettei Rodikaan, kuten ei Nero tai Ricokaan välitä paukuista mitään. Iltalenkki oli sujunut ongelmitta ja nyt trio nukkua tursottaa kuka missäkin pedillä On ne vain niin ihania kaikki kolme

Ensi vuosi tuo tullessaa niin paljon muutoksia, etten osaa edes kaikkeen varmaan varautua (toki niitä ON mahtunut myös kuluneeseen vuoteen).... Mitään suurempia tavoitteita en ole ensi vuodelle asettanut kenellekään. Toivon vain, että jokainen karvakuono on onnellinen ja terve. Rico on ollut tämän vuoden todella hyvässä kunnossa ja sitä toivon myös ensi vuodelle. Nero ja Rodin kanssa jatketaan treenejä jossainvaiheessa. Neron kanssa voisi tavoitteeksi laittaa, että yhteinen sävel löytyisi kisakentille heti kevät kauden aikana. Rodin kanssa jatketaan perusasioiden treenaamista kaikessa rauhassa, katotaan sitten missä vaiheessa kisakentät pientä herraa kutsuu.

Vuosi 2011 on ollut upea ja täynnä mahtavia kokemuksia juuri teidän rakkaitten ystävien vuoksi!

♥ Lumi huntuharson heittää, vanhan vuoden alleen peittää, on aika ystäviä kiittää, aihettahan paljon riittää. ♥

Toivotamme kaikille kaikkea hyvää vuodelle 2012!

Tässä perinteinen kuvakokoelma vuodelta 2011 photos.1g.fi/kuvat/Sheltti%20Rodi/Rodin%20videot/Uusi+vuosi+2012.wmv

Viikonloppuna kisattiin myös okk:n hallilla ensimmäiset agikisat. Lauantaipäivän talkoilin ja henki kisoissa oli jälleen ihan huippu. Kyllä vain okk:n ihmisten, niin uusien kuin vanhojen talkoolaisten, kanssa on mukava ja helppo vetää kisat läpi.
 

Lauantain kisojen jälkeen Kirsi, Jukka ja tytöt tulivat viidyttämään meitä yökylään. Ilta oli jälleen mukava. Kyllä rakkaitten ja parhaitten ystävien kanssa on vain ihan rentoutua ja viettää yhteistä aikaa pitkän ja raskaan päivän jälkeen. Kiitoksa jälleen koko poppoolle 

Sunnuntai valkeni pakkaskeliin. Ensimmäistä kertaa pakkasmittari oli kivunnut yli 10 asteen! Joten näistä kisoista tuli todella ensimmäiset talvikisat. Koska pakasta oli reilusti, pääsi hallille mukaan vain kisaavat koirat ja loput jäi Peten kanssa viettämään päivää meille. Neron kanssa menimme kisaamaan vain mielenvirkistykseksi vaikka treenattu ei olla. Täytyy sanoa, et kisat meni meidän osalta paremmin kuin varmaan kukaan osasi uskoa! Vaikka Nerolla oli virtaa ja vauhtia enemmän kuin lakisalli, niin silti se kuunteli ja teki töitä yhdessä minun kanssa Kaksi ensimmäistä rataprofiilia oli mukavia. Jokaiseen vaikeaan paikkaan löysin tälle päivälle sopivan ohjaustavan ja lisäksi saatoin luottaa Neroon täysin. Hypäri puolestaa oli vähän kökköä monessa kohtaa, kun tuo oma liike ei ihan "entisenlaista" juuri nyt ole. Eka radalta tuli harmillisesti yksi rima alas. Vauhtia oli niin paljon et ilman riman pudotusta olisi Nero ollut toinen, nyt sijoitus oli 4. Toinen agirata päästiin puhtaasti kaarratellen maaliin, myös tällä radalla sijoitus 4. Hypärillä onnistuin, kuten rataantutustumisessa, ohjaamaan Nerot kolmanteen väliin kepeillä ja lisäksi hieman yliaikaa. Kaikkiin ratoihin olen kuitenkin tosi tyytyväinen!. Nolla rata löytyy kotisivuilta ja tässä ensimmäinen agirata https://www.facebook.com/photo.php?v=320293927997423&set=vb.100000504543681&type=2&theater

Vähitellen kai sitä pitää alkaa hyväksymään, että mammaloma lähestyy ja vauhtia pitäisi hieman hidastaa. Onneksi vointi on hyvä niin voimme edes pätkiä treenailla Neron kassa. Hieman hirvittää jo etukäteen, et kuinka nuo pikkumustat hyppivät seinille, kun se treenitauko taas tulee.... Nerolle olisi kyllä ihan löytää lainaohjaaja. Intoa ainakin riittäisi ja olisihan se ihanaa ettei helmi/maaliskuuhun asti tarvitsisi ihan totaali tauolla olla. No se jää nähtäväksi löytyykö ketään..