juupa juu. Viime kerrasta on taas vierähtänyt tovi. Enää en edes lupaa kertoa kuulumisa tiuhempaan tahtiin,kun en nähtävästi lupausta muista pitää . Otsikko kertoo kyllä kaiken, mitä meidän agirintamalle kuuluu.

Toukokuun alussa OKK:n kisa viikonloppu oli melkein täydellinen. 3 nollaa neljästä startista eikä se neljäskään huono ollut. Torkk:n kisat oli sit taas kaikkea muuta. Kolme rataa,joista eka totaali kaaos ja kaks seuraavaa melkein hyviä. Kajaanissa sit sm-viimeistelyt. Kaks rataa melkein nappi ratoja,mutta molemmissa ohjaaja vain myöhästyi yhdessä kohtaa ja se koitui kohtaloksi. Samaa rataa on myös reenit menny. Reenien osalta ylä-ja alamäkiä on ollut molemmilla niin Nerolla kuin Rodilla.

Mut otetaanpa sit nämä uusimmat kuulumiset vähän tarkemmin. Viime viikonloppu vierähti Jyväskylässä sm-kisoissa. Matkaan lähdettiin melkein koko perheen voimin, vain Rico jäi viihdyttämään vanhempiani. Hieman jännitystä viikonlopulle lisäsi Julian ensimmäinen kisareissu. Lähinnä se et, miten neitokainen jaksaa matkustaa sekä olla kisapaikalla pitkät päivät. Huoli oli turhaa,neitokaisen osalta reissu sujui hienosti Perjantaina sydämmentykytyksiä saimme kokea ihan muualla kuin kisapaikalla. Odottelimme ruokaa pizzeerian edessä,kun kaksi humalaista koirineen kulki ohi. Toinen koirista oli sakemanni ja toinen ehkä joku pystykorva,tosi iso kokoinen. No, tämä pystykorvan näköinen koira pääsi omistajaltaan irti ja kävi Rodin kimppuun Hitto, että säikähdin. Onneksi sain revittyä koiran irti ennenkuin mitään pääsi sattumaan. Myös koiralla ollutta kuonopantaa sai kiittää, ettei meidän pikkuinen saanut kunnolla selkää. Kyllä olin vihainen ja tärisin, kun kävin läpi koiraa ja totesin onnekseni ettei hyökkääjä ollut päässyt muuhun kuin päälykarvaan kiinni. Rodi tietysti tästä säikähti aika paljon ja loppu illan läähätti ja oli koko ajan lähellä.

Lauantaina oli sit kisojen aloituspäivä meillä. Vuorossa oli joukkuekisa. Me saatiin kunnia aloittaa okk:n joukkuesuoritukset. Tuomarina oli Anne Viitanen. Profiili oli mukava,mutta monta kohtaa oli missä sain yrittää olla tarkkana ettei vääriä esteitä suoritettu. Niin vain pakka pysyi, muutamaa kaarrosta lukuunottamatta, kasassa ja nolla väännettiin Toisena suorittajana oli Anna ja Remu. Pari teki hienoa rataa,mutta keinu ohitettiin siitä kielto ja hieman yliaikaa. Kolmannen osuuden suoritti Pasi ja Jere. Parille profiili sopi kuin nenä päähän. Ihan huippu hienon radan vetäisi parivaljakko ja tuloksena hieno nolla! Ankkurit suorittivat radan käänteisessä lähtöjärjestyksessä. Tänä vuonna tuloksiin laskettiin kahden parhaan tulos,joten ankkurimme Ansku ja Harris pääsivät matkaan toiseksi viimeisenä! Toooodella hienosti Anskulla hermo piti ja pari teki hieno nolla radan. Siinä ei tarvinnut kauaa jännittää, miten meille kävi,kun kuulutus kertoi että Anskun ja Harriksen aika riitti ja me noustiin kärkeen!!! Viimeinen radalle lähtijä epäonnistui,joten meille JOUKKUE KULTAA!!!! Ihan uskomatonta Kyllä vain meillä oli uskomattoman hieno ja tasainen joukkue kasassa.

Sunnuntaina oli sit vuorossa yksilöt. Tuomarina oli Savikon Seppo. Rata ei mielestäni ihan kauheen vaikea ollut. Meille profiili ei paras mahdollinen kuitenkaan ollut,mutta suoritettavissa. Mutta mutta,jos launtai oli ups niin sunnuntai oli sit downs-päivä Ihan täysin en kyllä suostu syyttämään itseäni huonosta radasta,kyllä nyt oli myös koirassa vikaa. Alusta asti Nero pääsi valumaan ja valumaan, ei ottanut hypyille ollenkaan jarrutuksia vaikka kuinka yritin. No profiili, kun oli ettei olisi saanut kaarrattaa, niin niinhän siinä käy et paketti leviää jossainvaiheessa. Kepeille asti sain taisteltua,mut sit se levis. Yritin kääntää hypyltä kepeille,mut Nero singahti ihan mihin sattuun....siis täysin ERI suuntaankin. No niinhän siinä kävi et johonkin kolmosväliin sain sen lopulta tungettua. Ohjaus levisi lopullisesti tässä vaiheessa. Jotensakkin saimme kuitenkin vitosen virheellä jatkettua rataa aina toiseksi viimeiselle esteelle asti. Se koitui meidän kohtaloksi,kun ohjasin Nerot hypyn väärinpäin...Rata harmitti ihan sikana! Onneksi vitosen virheellä ei finaaliin olisi ollut asiaa niin viimeinen floppi ei niin paljoa päivän päätteeksi harmittanut.

Hienoja ratoja sai viikonloppuna taas nähdä ja pitkät päivät vierähti nopeasti hyvässä seurassa. Kiitoksia ystävät taas olemassa olosta ja onnitteluista

Nyt vain nokka kohti uusia kisoja ja ensi vuoden tulosten tavoittelu voi alkaa. Ensi vuonna ei saadakaan nauttia melkein "kotikisoista",kun matkaa on reilusti tuplaten. Ihan ei taida ensi vuonna kuitenkaan radalla nähdä meitä tuplana,mutta tiedä vaikka sit 2014

Kesälomat lähestyy,mutta kalenteri näyttää aika tyhjältä viime vuosiin verrattuna. Ohjelmassa on ainakin agirotu ja todennäköisesti klagi yhtenä päivänä. Karsinnat jää meiltä näillänäkymin väliin. Julian kanssa Turun kisapaikka ei paras mahdollinen ole ja matkakin on pitkä, jos ei ihmeitä tapahdu jännitämme niitä kisoja kotona. Muuten kisakalenteri näyttää vielä tyhjää,mut eiköhän se seuraavien sadepäivien aikana taas täyty.

Laitetaanpas Rodista pari erkkarissa otettua kuvaa. Kuvat on ottanut Minna Suronen.

Amarantes Boss Spirit 1v 3 kk

näyttely on tylsää,onneksi kehän ulkopuolella ei tarvitse vain olla puunattavana ja seistä vaan voi myös temppuilla

 

No nyt on avattu niin agilityn kuin näyttelyn osalta tämä vuosi. Kuun vaihteessa kisasimme Neron kanssa okk:n agikisoissa. Treenaamattomuus näkyi suorituksissa,mutta silti olen ratoihin tyytyväinen. Vaikka kaarroksia tuli ja PALJON niin silti rataa tehtiin yhdessä ja meillä oli hauskaa. Eka radalta tehtiin kaarroksien saattelemana yliaika nolla,jolla sijoituimme kolmanneksi,ei huono aloitus ollenkaan. Rataan olin sinäänsä tyytyväinen, koska pystyin tauon jälkeenkin luottamaan ja lähettämään Nerot suorittamaan rataa,jotta ehdin seuraavaan kohtaan ohjaamaan. Vaikka kaarroksia tuli esteeltä nro 4 asti ja Nero ehti katselemaan yleisöäkin, se ei silti suorittanut vääriä esteitä vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus useasti Toka rata meni toiseksi viimeisellä esteellä hylyksi. Ihan ei minun juoksukunto riittänyt pitkällä loppu"suoralla" ja Nero hyppäsi hypyn väärinpäin. Viimeisellä radalla kunto oli jo todella koetuksella. Radalta taisteltiin kuitenkin nolla, kun niitä tyylipisteitä ei jaeta. Nollarata on lisätty kotisivuille.

Seuraaat agikisat on meidän osalta Okk:lla toukokuun alussa. Vaikka treeniä tarvittaisiin kovasti tekniikan osalta,niin nyt loppu talvikausi keskitytään kuitenkin kunnonkohotukseen ja yhdessä tekemiseen.

Pääsiäinen vietettiin ihan kotimaisemissa. Kyllä oli outoa,kun ei oltu kisareissulla. Viimeiset kolme/neljä vuotta ollaan aina pääsiäisenä suunnattu joko etelänturneelle tai pohjoiseen. Ensi vuonna sitten varmasti suunnataan taas johonkin suuntaan. Kelit oli onneksi pääsiäisenä kohdillaan ja saatiin ulkoiltua kotona. Päiväseltään käytiin ensimmäistä kertaa koko perheellä mökillä ulkoilemassa ja paistamassa makkaraa. Kyllä tuli ikävä mökkiviikonloppuja. Niin ja kävihän Nero myös naisissa pyhien aikana,saa nähdä tuleeko keväällä uusia pikkuneroja

Krista ja Skumppa pyörähti myös Oulussa pari viikkoa sitten. Olipa mukava nähdä parivaljakkoa, vaikkakin pikaisesti. Tässäpä kuva isästä ja pojista.

Rodi,Skumppa ja Nero

Viime viikonloppuna järjestettiin shelttien erikoisnäyttely Haukiputaalla. Koska matka oli niin lyhyt,pyörähti meidän mustat myös näyttelykehässä. Nerosta tuomari ei kauheasti tykännyt. SItä vain edelleen ihmettelen,että miten ihmeessä Nero nostaa korvansa AINA näyttelykehässä miten sattuun. Jälleen meidän luonnonkorvainen zetlantilainen oli välillä kuin lepakko. Korvat oli taas poskilla ja toinen pystyssä. Meinasi siinä tuomarisetä myös naureskella,onneksi edes hetkellisesti korvat oli oikein ja tuomari sen näki. Muuten Nero esiintyi mielestäni taas hyvin. Tuloksesi kehästä saatiin sininen nauhan pätkä eli erittäin hyvä Neron lyhyt ja ytimekäs arvostelu on lisätty kotisivuille. Rodi pyörähti myös junnukehässä. Jotta pojan kehtasi kehään viedä,kävimme pari kertaa kerhon nätötreeneissä hieman harjoittelemassa käyttäytymistä. Niistä olikin paljon apua. Rodi seisoi niin maassa kuin pöydällä todella hyvin. Ainoastaan liikkumista joudumme kyllä treenaamaan ja paljon. Ehkä olisi syytä treenata remmissä kulkemista joskus myös lenkillä,niin se helpottaisi kehässä esiintymistä Tuomari tykkäsi Rodista. Rodi sai punaisen nauhan eli Erinomaisen ja arvostelu oli hyvä. Se myös on lisätty kotisivuille. 

Seuraavan kerran Rodi pyörähtää toukokuussa kempeleessä näyttelykehässä.

treenit on nyt takana Neron kanssa ja toooosi iso jännitys on päällä. Hui kauhistus, sunnuntaina pitäisi startata Okk:n agikisoissa . Kisataukoa on takana useampi kuukausi ja voi kyllä todeta et niin on myös taukoa kunnon treeneistä. Ollaanhan me palattu jo agitreeneihin helmikuussa,mutta ei sitä ihan täysillä ole vielä päässyt treenaamaan.

Tiistaina oli oikeestaan ensimmäiset treenit, joissa tosissaan keskityin ja vaadin. Sari oli värkännyt 36 esteen radan ja kyllähän sen suorittamiseen loppui kunto niin koiralta kuin ohjaajalta . Neron "kunnon"loppuminen johtui mielestäni enemmänkin sen innokkuudesta kuin fyysisestäkunnosta. Pitää nähtävästi jatkossa laittaa Nero häkkiin radanrakennuksen,tutustumisen ja muiden suoritusten ajaksi. Se, että se riekkuu ja roikkuu remmin nokassa radan reunalla, ei hyvää seuraa. Intoa sillä kyllä riittää. Eka radalla jouduttiin muutama kohta korjaamaan, syynä lähinnä minun joko huono ohjaus tai olin myöhässä. Onneksi loppu treenistä ehdin vielä tekemään koko radan uudestaan ja vieläpä puhtaasti niin se hieman antaa lisä luottamusta sunnuntain radoille.

Jännitystä varmasti sunnuntaina lähtöviivalla riittää, eiköhän se ole vain hyväksi. Onneksi tulostavoitteita ei tarvitse asettaa. Ehkä tavoite joka on kuitenkin hyvä asettaa on se että molemmilla on hauskaa ja töitä tehdään yhdessä!

Mitäs muuta meidän agirintamalle....Rodi the rokkari on palannut helmikuun lopussa myös agitreeneihin. Pienellä on intoa enemmän kuin järkeä,mut sehän ei haittaa. Tauko teki hyvää myös pienelle. Muutamia harmittavia asioita tauko aiheutti. Varsinkin kepeillä,jotka Rodilla oli jo niin hyvät jouduttiin/joudutaan palaamaan useampi askel taaksepäin. Kyllähän se ne kepit osaa,mutta malttia ei ole minkäänvertaa suorittaa niitä oikein . Kontaktien osalta tauko teki puolestaan hyvää. Eihän se vielä kunnolla niitä osaa,mutta paljon ollaan menty eteenpäin. Samoin irtoaminen on parantunut nyt kun taas treenataan. Aiemminhan Rokkari tuntui roikkuvan vain koko ajan kädessä kiinni. Hitaasti hyvä tulee myös Rokkarin kohdalla. Tehdään nyt kevät perusopetusta esteillä ja katellaan sitten kesällä missä ollaan menossa

Normi arki sujuu neitokaisen ja poikien kanssa hyvin. Pojat on hyväksyneet et kyllä se neiti nyt taloon jää eikä ole vain kylässä. Yhteislenkit vaunujen ja koirien kanssa on päivittäisiä ,joskus jopa pariinkin kertaan lenkkeilään yhdessä.  Alla helmikuussa Pirkko Riekin ottama kuva,jossa Nero ja Rodi vahtii vauvaa

Tulevaisuudessa poikia komentaa,kunhan nyt ensi oppii puhumaan ja kävelemään  Neitokainen nimeltään Julia Petra Sofia

Minun pieni pallero,oma murunen RiksuPetteri täyttää tänään 10 vuotta!

Onnea Rico

Pappakoira voi oikein hyvin ja nauttii eläkepäivistään.Toivotaan papparaiselle monta monta monta tervettä ja hyvää vuotta lisää