Laitetaanpas Rodista pari erkkarissa otettua kuvaa. Kuvat on ottanut Minna Suronen.

Amarantes Boss Spirit 1v 3 kk

näyttely on tylsää,onneksi kehän ulkopuolella ei tarvitse vain olla puunattavana ja seistä vaan voi myös temppuilla

 

No nyt on avattu niin agilityn kuin näyttelyn osalta tämä vuosi. Kuun vaihteessa kisasimme Neron kanssa okk:n agikisoissa. Treenaamattomuus näkyi suorituksissa,mutta silti olen ratoihin tyytyväinen. Vaikka kaarroksia tuli ja PALJON niin silti rataa tehtiin yhdessä ja meillä oli hauskaa. Eka radalta tehtiin kaarroksien saattelemana yliaika nolla,jolla sijoituimme kolmanneksi,ei huono aloitus ollenkaan. Rataan olin sinäänsä tyytyväinen, koska pystyin tauon jälkeenkin luottamaan ja lähettämään Nerot suorittamaan rataa,jotta ehdin seuraavaan kohtaan ohjaamaan. Vaikka kaarroksia tuli esteeltä nro 4 asti ja Nero ehti katselemaan yleisöäkin, se ei silti suorittanut vääriä esteitä vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus useasti Toka rata meni toiseksi viimeisellä esteellä hylyksi. Ihan ei minun juoksukunto riittänyt pitkällä loppu"suoralla" ja Nero hyppäsi hypyn väärinpäin. Viimeisellä radalla kunto oli jo todella koetuksella. Radalta taisteltiin kuitenkin nolla, kun niitä tyylipisteitä ei jaeta. Nollarata on lisätty kotisivuille.

Seuraaat agikisat on meidän osalta Okk:lla toukokuun alussa. Vaikka treeniä tarvittaisiin kovasti tekniikan osalta,niin nyt loppu talvikausi keskitytään kuitenkin kunnonkohotukseen ja yhdessä tekemiseen.

Pääsiäinen vietettiin ihan kotimaisemissa. Kyllä oli outoa,kun ei oltu kisareissulla. Viimeiset kolme/neljä vuotta ollaan aina pääsiäisenä suunnattu joko etelänturneelle tai pohjoiseen. Ensi vuonna sitten varmasti suunnataan taas johonkin suuntaan. Kelit oli onneksi pääsiäisenä kohdillaan ja saatiin ulkoiltua kotona. Päiväseltään käytiin ensimmäistä kertaa koko perheellä mökillä ulkoilemassa ja paistamassa makkaraa. Kyllä tuli ikävä mökkiviikonloppuja. Niin ja kävihän Nero myös naisissa pyhien aikana,saa nähdä tuleeko keväällä uusia pikkuneroja

Krista ja Skumppa pyörähti myös Oulussa pari viikkoa sitten. Olipa mukava nähdä parivaljakkoa, vaikkakin pikaisesti. Tässäpä kuva isästä ja pojista.

Rodi,Skumppa ja Nero

Viime viikonloppuna järjestettiin shelttien erikoisnäyttely Haukiputaalla. Koska matka oli niin lyhyt,pyörähti meidän mustat myös näyttelykehässä. Nerosta tuomari ei kauheasti tykännyt. SItä vain edelleen ihmettelen,että miten ihmeessä Nero nostaa korvansa AINA näyttelykehässä miten sattuun. Jälleen meidän luonnonkorvainen zetlantilainen oli välillä kuin lepakko. Korvat oli taas poskilla ja toinen pystyssä. Meinasi siinä tuomarisetä myös naureskella,onneksi edes hetkellisesti korvat oli oikein ja tuomari sen näki. Muuten Nero esiintyi mielestäni taas hyvin. Tuloksesi kehästä saatiin sininen nauhan pätkä eli erittäin hyvä Neron lyhyt ja ytimekäs arvostelu on lisätty kotisivuille. Rodi pyörähti myös junnukehässä. Jotta pojan kehtasi kehään viedä,kävimme pari kertaa kerhon nätötreeneissä hieman harjoittelemassa käyttäytymistä. Niistä olikin paljon apua. Rodi seisoi niin maassa kuin pöydällä todella hyvin. Ainoastaan liikkumista joudumme kyllä treenaamaan ja paljon. Ehkä olisi syytä treenata remmissä kulkemista joskus myös lenkillä,niin se helpottaisi kehässä esiintymistä Tuomari tykkäsi Rodista. Rodi sai punaisen nauhan eli Erinomaisen ja arvostelu oli hyvä. Se myös on lisätty kotisivuille. 

Seuraavan kerran Rodi pyörähtää toukokuussa kempeleessä näyttelykehässä.

treenit on nyt takana Neron kanssa ja toooosi iso jännitys on päällä. Hui kauhistus, sunnuntaina pitäisi startata Okk:n agikisoissa . Kisataukoa on takana useampi kuukausi ja voi kyllä todeta et niin on myös taukoa kunnon treeneistä. Ollaanhan me palattu jo agitreeneihin helmikuussa,mutta ei sitä ihan täysillä ole vielä päässyt treenaamaan.

Tiistaina oli oikeestaan ensimmäiset treenit, joissa tosissaan keskityin ja vaadin. Sari oli värkännyt 36 esteen radan ja kyllähän sen suorittamiseen loppui kunto niin koiralta kuin ohjaajalta . Neron "kunnon"loppuminen johtui mielestäni enemmänkin sen innokkuudesta kuin fyysisestäkunnosta. Pitää nähtävästi jatkossa laittaa Nero häkkiin radanrakennuksen,tutustumisen ja muiden suoritusten ajaksi. Se, että se riekkuu ja roikkuu remmin nokassa radan reunalla, ei hyvää seuraa. Intoa sillä kyllä riittää. Eka radalla jouduttiin muutama kohta korjaamaan, syynä lähinnä minun joko huono ohjaus tai olin myöhässä. Onneksi loppu treenistä ehdin vielä tekemään koko radan uudestaan ja vieläpä puhtaasti niin se hieman antaa lisä luottamusta sunnuntain radoille.

Jännitystä varmasti sunnuntaina lähtöviivalla riittää, eiköhän se ole vain hyväksi. Onneksi tulostavoitteita ei tarvitse asettaa. Ehkä tavoite joka on kuitenkin hyvä asettaa on se että molemmilla on hauskaa ja töitä tehdään yhdessä!

Mitäs muuta meidän agirintamalle....Rodi the rokkari on palannut helmikuun lopussa myös agitreeneihin. Pienellä on intoa enemmän kuin järkeä,mut sehän ei haittaa. Tauko teki hyvää myös pienelle. Muutamia harmittavia asioita tauko aiheutti. Varsinkin kepeillä,jotka Rodilla oli jo niin hyvät jouduttiin/joudutaan palaamaan useampi askel taaksepäin. Kyllähän se ne kepit osaa,mutta malttia ei ole minkäänvertaa suorittaa niitä oikein . Kontaktien osalta tauko teki puolestaan hyvää. Eihän se vielä kunnolla niitä osaa,mutta paljon ollaan menty eteenpäin. Samoin irtoaminen on parantunut nyt kun taas treenataan. Aiemminhan Rokkari tuntui roikkuvan vain koko ajan kädessä kiinni. Hitaasti hyvä tulee myös Rokkarin kohdalla. Tehdään nyt kevät perusopetusta esteillä ja katellaan sitten kesällä missä ollaan menossa

Normi arki sujuu neitokaisen ja poikien kanssa hyvin. Pojat on hyväksyneet et kyllä se neiti nyt taloon jää eikä ole vain kylässä. Yhteislenkit vaunujen ja koirien kanssa on päivittäisiä ,joskus jopa pariinkin kertaan lenkkeilään yhdessä.  Alla helmikuussa Pirkko Riekin ottama kuva,jossa Nero ja Rodi vahtii vauvaa

Tulevaisuudessa poikia komentaa,kunhan nyt ensi oppii puhumaan ja kävelemään  Neitokainen nimeltään Julia Petra Sofia

Minun pieni pallero,oma murunen RiksuPetteri täyttää tänään 10 vuotta!

Onnea Rico

Pappakoira voi oikein hyvin ja nauttii eläkepäivistään.Toivotaan papparaiselle monta monta monta tervettä ja hyvää vuotta lisää

Onnen lapsen,
pienen ihmeen
kannoin alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliini saan ottaa sen.
Tunnen käden pienen hennon,
tunnen posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa
kun alku uuden elämän!

Kyllä, pari viikkoa sitten, keskiviikko yönä pieni pakkastyttömme syntyi maailmaan.Pakkasia onkin riittänyt viimeaikoina ihan riittämiin, seinät meinaa jo kaatua päälle kun ei pääse kunnolla lenkkeilemään.

Tytön syntymän aikaan, koirat oli hoidossa vanhemmillani, jotta myös isä sai nauttia pienokaisesta työpäivien jälkeen. Koirilla olikin hyvät oltavat, kun lenkittäjiä oli useampia ja tietty niitä herkkupalojen antajia . Vaikka hoitopaikka oli tuttu, oli pojilla ollut kotiin ikävä...ja minua. Viikonlopuksi pojat kotiutuivat isän seuraksi ja iloksi. Kotona varsinkin Nerosta oli huomannut, että se odotti minua jo kovasti kotiin. Sairaalassa suositeltiin, että vauvan hajua tuodaan kotiin ennenkuin itse vauva tulee. No Petri toi viikonloppuna vauvan rätin haisteltavaksi, mutta eipä se ollut poikia kiinnostanut yhtään. Sunnuntaina, kun kotiuduimme oli pojilla riemu revetä. Enpä muista milloin olisin saanut niiiiin iloisen vastaanoton kotiin saapuessa. Vauva nukkui kotiuduttua, joten pojat vain hieman ihmetteli et mikä lastenhuoneeseen vietiin. Neitin herättyä ja ensimmäisen äänen päästettyä emme voineet kuin nauraa...Rodi pelkäsi tyttöä ihan hirveesti Pakitti vain lähinpään nurkkaan ja ulvoi. Onneksi pienen tutustumisen ja haistelun jälkeen "pelko" oli poissa. Tosi hienosti on pojat ottaneet vastaan uuden tulokkaan. Mitään ongelmia ei ole ollut ja nätisti käyvät haistelemassa neitiä ja poistuvat sen luota kun pyytää. Ensimmäiselle vaunulenkille päästiin toissapäivänä. Hyvinhän se lenkki sujui, kun pojat saivat melkein koko lenkin juosta vapaana pyörätiellä. Mutta kyllä täytyy todeta, et harjoittelemista on vielä edessä jotta remmissä meno olisi mallikasta.

Kunhan pakkaset lauhtuu päästään Neron ja Rodin kanssa taas treenaamaan. Nero jatkaa treenaamista tiistaisin okk:lla ja Rodin olen ilmoittanut myös agiryhmään, katotaan nyt mahtuuko nuorukainen mukaan. Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä katsomassa agikisoja, saa nähdä kuinka palava halu kisa-/treenikentille tulee. Muuten tulevat päivät täyttyy ja kuluu uuden opettelussa ja tutustuessa uuteen tulokkaaseen